keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Konduktöörit paljastavat vatuloinnin ja otvailun poliittisessa päätöksentekojärjestelmässämme

Taas huomenna on edessä sellainen lakko, jonka pystyttäjät pitäisi panna korvaamaan aiheuttamansa vahingot viimeistä eurosenttiä myöden. Tarkoitan tietenkin VR:n konduktöörien lakkoa, jonka seurauksena huomiset kaukojunavuorot jäävät ajamatta. Asiasta aiheutuu suurta haittaa ja vaivaa lakkoiluun täysin syyttömille matkustajille, vaikka VR kertookin korvaavansa lakon vuoksi käyttämättä jääneet junaliput asiakkailleen.

Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:ään kuuluvan Raideammattilaisten osasto 51:n röyhkeän puheenjohtajan Niko Pelhon mukaan ulosmarssi ei kohdistu työehtosopimukseen, vaan sen taustalla ovat VR:n tänään keskiviikkona julkistamat irtisanomiset, "jotka  ovat seurausta valtion harjoittamasta liikennepolitiikasta".

Lisäksi hän tarkentaa, että "osoitamme mieltä poliittista päätöksentekoa ja nykyisen hallituksen toimia vastaan". Toisin sanoen Pelhon mukaan kyseessä on poliittinen (ja siten Suomessa laillinen) lakko kansan demokraattisesti valitsemia päätöksentekijöitä vastaan. Samanlainen lakko olisi esimerkiksi Saksassa laiton.

Kirjoitan tästä siksi, että huominen lakko ei tule muuttamaan irtisanomisia. Se ei tule myöskään muuttamaan poliittista päätöksentekoa.

Sen sijaan se tulee haittaamaan VR:n matkustajia ja saa esimerkiksi minut entistä varmemmin tekemään kotimaan matkani autolla, koska milloinkaan ei voi tietää ovatko valtionrautatieläiset lakossa juuri silloin kun tarvitsisin heidän palveluksiaan. Sama koskee yhtä lailla lakkoherkkien kuljettajien ajamia linja-autoja.

Koska veeärräläisten lakon ainoa pitkäjänteinen vaikutus tulee olemaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vahingollisen yksityisautoilun lisääntyminen ja samojen seikkojen suhteen paremman julkisen liikenteen väheneminen, tulisi päätöksentekijöidemme lopultakin herätä ja säätää poliittiset lakot laittomiksi.

Sekä samaan syssyyn myös korottaa laittomista lakoista ammattiyhdistyksille tulevia sakkoja ainakin kertaluokalla, jotta ne edes harkitsisivat lain noudattamista. Nythän tilanne on pikemminkin sellainen, että laittomat lakot ovat valtiovallan erityisessä suojelussa.

Nyt käynnissä oleva näytelmä on kaikkinensa arvoton ja osoittaa jälleen kerran ammattiyhdistysaktiivien täydellistä vastuuttomuutta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Lakko myös alleviivaa äskeisen kyselytutkimuksen tulosta, joka osoitti kansalaisten olevan paljon valmiimpia osallistumaan yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen kuin ns. edustajansa ammattiyhdistysliikkeessä.

En kuitenkaan näe unta. Tämän maan demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on pelkkää vatulointia ja otvailua, eikä kenelläkään ole todellista halua ajatella koko suomalaisten yhteiskunnan parasta. Niinpä huominenkin lakko lakkoillaan ja sen jälkeen unohdetaan; petetyt matkustajat nuolevat haavansa ja niin työmarkkinajärjestöt kuin poliittiset päätöksentekijätkin jatkavat elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työelämän tasa-arvosta puhuminen on älyllistä epärehellisyyttä
Korvaamattomien henkilöiden perässä
Laittomat lakot ovat valtiovallan erityisessä suojelussa

12 kommenttia:

  1. Toista se oli ennen kun ei otvailtu.

    http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073787770/Veli+Junttilan+Suomi+1950+kolumni+Veturimiehet+kertausharjoituksiin

    VastaaPoista
  2. Toisaalta myös valtion omistajaohjauspolitiikka on perseestä.

    Hallitus puhuu, että yksityisten yhtiöiden tulisi investoida ja työllistää, mutta valtio samaan aikaan kuppaa yhtiönsä kuiviin ja massairtisanoo ihmisiä.

    VR tuloutti viime vuonna valtiolle 100 miljoonaa, josta liikevoiton osuus oli 50 miljoonaa. Jos tuottovaatimus olisi pienempi, niin ei ketään tarvitsisi irtisanoa.

    On kansantaloudellisesti todella typerää repiä kannattavasta yrityksestä niin suuria voittoja ulos, että nettoveronmaksajia joudutaan irtisanomaan, kun vielä tiedetään etteivät he tule koskaan työllistymään uudestaan ja näin ollen muuttuvat eläteiksi. Minne työllistyy viisikymppinen rautatiealan ammattilainen, kun työttömiä on jo valmiiksi 400000? Niinpä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pointti on se, ettei tämä lakko muuta millään tavalla hallituksen politiikkaan. Eikä pidäkään, koska demokratiassa politiikan suunnasta päätetään vaaleissa.

      Poista
    2. Eihän vaaleissa päätetty omistajaohjauspolitiikasta, ainakaan tähän suuntaan (työllisyyttähän piti parantaa). Sama meno valtionyhtiöissä on ollut menossa jo useamman hallituskauden ajan (joten ei nykyistä hallitusta voi pitää yksin vastuullisena).

      Valtion fyrkat on loppu ja yritetään rutistaa viimeisetkin ropot ulos lypsettäviltä, kun ei ole munaa karsia julkista sektoria. Luulin, että tämä hallitus olisi vihdoin uskaltanut puuttua valtavaan byrokratiaan, mutta hyvän alun jälkeen näyttää aika huonolta.

      Poista
    3. Joten vastaus on annettava seuraavissa vaaleissa.

      Poista
  3. ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vahingollisen yksityisautoilun lisääntyminen

    Onpas proffalla nyt kovin omituisia ajatuksia. Pohjois-Korea toimikoon esimerkkinä moisesta yhteiskunnasta, jossa ympäristö ja yhteiskunta kiittävät yksityisautoilun vähäisyydestä.

    Vakavammin - laiton lakko on turha käsite. Ne paljastavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta kriittisiä toimintoja, joiden toimintaa pitää muuttaa vastaamaan kansainvälistä kilpailua. Kun Paperiliitto (ja verottaja) laittoivat paperiteollisuuden Suomessa polvilleen, nämä vastasivat siirtämällä toimintansa pois. Laittomat Paperiliiton työnseisaukset eivät ehkä koituneet Suomen verottajan hyväksi, mutta ainakaan minua se ei sureta.

    Kuten tiedät, rahan antaminen valtiolle on kuin antaisi auton avaimet ja viskilekan pojille. Jälki on tuhoisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkennetaan sen verran, että yksityisautoilu on vahingollista silloin kun sen voi korvata ongelmitta julkisella liikenteellä. Silloin se taas on välttämätöntä, kun sitä ei voi korvata. Pohjois-Koreassa jälkimmäinen ei ilmeisesti onnistu.

      Paperiteollisuuden investoinnit maailmalle eivät koituneet myöskään veronmaksajan eli tavallisen suomalaisen eduksi. Ainakaan, mikäli niiden vaihtoehtona olisi ollut kannattava investointi Suomeen.

      Tosiasiassa minulla on kyllä sellainen käsitys, että Suomi jäi pitkäksi aikaa investoinneista rannalle lähinnä siksi, ettei täältä saanut lisäinvestoinneilla rahalle samanlaista tuottoa kuin ulkomailta koska metsissä kasvava puu oli kohtuullisen hyvässä käytössä jo muutenkin (ja sen lisäkäyttö olisi nostanut kantohintaa). Nythän meillä on vanhenevien puunjalostuslaitosten tilalle nousemassa kokonainen uusi biotaloustehdassukupolvi. Eli nippu todella isoja sellukattiloita, joiden prosesseissa erotellaan muutamia arvokkaita fraktioita erikseen hyödynnettäväksi ja kaupattavaksi.

      Poista
    2. Kumitontun mielestä myös lailliset lakot ja ay-liike pitäs kieltää, koska työantajan pitäs saada palakta kenet haluaa ja nakata pois kun haluaa, kuten ennenvanhaan orjien ..

      Poista
  4. Ns laittomassa lakossahan on pääsääntöisesti kyse siitä, että työntekijäpuoli rikkoo voimassaolevan työehtosopimuksen työrauhapykälää.

    On aivan oikein, ettö sopimuksen rikkomisesta seuraa rangaistus ja korvauksia. Nykyisin tilanne on vain pahasti vinoutunut: ammattiliitoille vaaditaan nykyistä kovempia rangaistuksia ja korvauksia sopimusten rikkomisesta, mutta samaan aikaan työnantajaliitoille ei voida langettaan täsmälleen samojen sopimusten rikkomisesta minkäänlaista rangaistusta -korvauksista puhumattakaan.

    Tilannetta vinouttaa myös se, että työnantajaliitoilla on kanneoikeus työntekijäpuolen sopimusrikkomuksista, mutta ammattiliitoilla ei ole itsenäistä kanneoikeutta lainkaan silloin kun työnantajat rikkovat täsmälleen samoja sopimuksia.

    Kiritettäköön sanktioita ja korvauksia. Samalla tulee huolehtia siitä, että ne ovat samat riippumatta siitä rikkooko sopimusta työnantaja- vai työntekijäpuoli. Myös itsenäinen kanneoikeus on oltava kummallakin sopijaosapuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se.

      Käytännössä työntekijäpuolen työehtosopimusten rikkomiset ovat kaikki näitä työrauhavelvoitepykälän rikkomisia. Tapauksia, joissa työntekijätpuoli rikkoo sopimusta, on joitain kymmeniä vuodessa.

      Työnantajien työehtosopimusten rikkomuksien määrä lasketaan vuosittain tuhansissa.

      Kumpi on suurempi ongelma?

      Poista
  5. Ammattiliitot ovat tuominneet VR:n irtisanomiset.

    Koomista, että VR:n hallituksen puheenjohtajana istuu Riku Aalto. Sama mies on myös Metalliliiton puheenjohtaja...

    VastaaPoista
  6. "Lakko myös alleviivaa äskeisen kyselytutkimuksen tulosta, joka osoitti kansalaisten olevan paljon valmiimpia osallistumaan yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen kuin ns. edustajansa ammattiyhdistysliikkeessä."

    Erikoinen johtopäätös.

    Tutkimuksen mukaan 6 % kansalaisista on sitä mieltä, ettei mikään heikennys käy. Ammattiliitoista tätä mieltä on ollut 0 %.

    Tutkimuksen mukaan myös iso osa kansasta on sitä mieltä, että paras tapa on luopua palkankorotuksista vuodeksi. Ammattiliitot ovat tehneet näin jo usean vuoden ajan jatkaessaan keskitettyjä sopimuksia, jotka reaalisesti ovat jopa negatiivisia. Myös jatkossa on sovittu samasta linjasta.

    Näyttää siltä, että ammattiliitot ovat joustaneet jopa enemmän kuin mihin kansa on valmis.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!